Suurin osa Noiturin maailman ihmisistä on lukutaidottomia, joita hallitsee aatelisten ja papiston vähemmistö. Ihmisten lisäksi maailmaa asuttavat kaupungistuneet epäihmiset ja syrjäseuduille ja maailman laitamille ajetut hirviöt.
Noiturin maailma, erityisesti Pohjoiset Valtakunnat ja Nilfgaard muistuttavat niin sosiaalisesti, kuin kulttuurisesti 1300-luvun Eurooppaa, erityisesti sen itäisiä osia, kuten ihmisten nimet antanevat ymmärtää. Noiturin maailma ja Pohjoiset Valtakunnat on monikulttuurinen paikka, jossa puhutaan useita kieliä ja murteita mutta virallisen koneiston kieli on yhteiskieli, jota myös Nilfgaardin aateliston voidaan odottaa osaavan sodan jäljiltä oman kielensä lisäksi.
Pohjoisissa Valtakunnissa ja Nilfgaardissa kuten lähes kaikissa ihmisvaltakunnissa vallitsee tiukka sosiaalinen hierarkia ja feodaalihallinto, joka kumpuaa ajatuksesta, että jokainen elollinen olento on syntynyt jumalten suunnitelmasta siihen aikaan, paikkaan ja asemaan, johon hänen kuuluukin syntyä. Valtakuntaa hallitsee kuningas tai keisari jumalten armosta. Hänen alapuolellaan ovat ylhäisaateli johon kuuluvat herttuat, jaarlit ja paronit. Heidän alapuolellaan sosiaalisessa hierarkiassa ovat ritarit, porvari ja lopulta maalaiset.
Suvun merkitys feodaaliyhteiskunnassa on korostuneen tärkeä ja kaikki omistus, sekä valta määräytyvätkin valtakunnassa suvun mahdin mukaan. Jokaisella aatelissuvulla on oma vaakunansa, joka kuvastaa heidän mahtiaan ja historiaansa. Varsinkin virallisissa tilaisuuksissa aatelismiehen odotetaan kantavan ylpeästi esillä sukunsa tunnusta. Tämä pätee myös varsinkin talollisiin, eli maata omistaviin ritareihin, joille on myönnetty oma aatelisvaakuna.
Perimys määräytyy säädystä riippumatta vanhimman pojan mukaan. Vanhin poika perii aina isänsä ammatin, sekä mahdollisesti maat ja tittelin, nuorempien veljien usein jäädessä joko palvelemaan vanhempaa veljeään tai lähtiessä etsimään onneaan muualta, jollei suku ole erityisen varakas. Viimeisenä perimysjärjestyksessä ovat naiset. Poikalapset ovat erityisesti aatelissuvuissa suvun jatkumisen kannalta elintärkeitä ja siksi toivotumpia kuin tyttölapset. Toisaalta tyttölapset antavat mahdollisuuden käydä naimakauppaa, joka on olennainen politiikan väline sukuliittolaisuuksien sopimisessa feodaaliyhteiskunnassa. Avioliiton tarkoitus on ensisijaisesti jatkaa sukua ja aatelisten keskuudessa luoda onnistuneita liittolaissuhteita.
Naisen odotetaan synnyttävän terveitä lapsia ja mielellään poikia. Nainen joka ei onnistu synnyttämään lapsia tuottaa häpeää sekä vanhempiensa, että miehensä suvulle. Aatelisnaisen ainoa tapa välttää avioliitto on ollut ryhtyä jonkin jumalan papittareksi. Leskinaisella, varsinkin maata omistavalla, tai porvarillista kauppaa pyörittävällä, on sen sijaan usein varsin vapaa itsemääräämisoikeus. Varakkaat leskinaiset voivat usein toimia yhteiskunnan odottaman lokeroinnin ulkopuolelta ja näin ollen operoida jopa vapaammin, kuin vastaavassa asemassa olevat miehet. Tietenkin naiset kuten miehetkin rikkovat yhteiskunnan sosiaalisia normeja. Seikkailijanaiset ja jopa soturin ammatin valinneet naiset eivät ole ennenkuulumattomia. Nämä naiset kuitenkin kohtaavat paljon ennakkoluuloja ja vastoinkäymisiä elämäntapansa takia ja joutuvat tekemään monin verroin töitä miehiin verrattuna todistaakseen arvonsa. Rahvaan keskuudessa tyttö- ja poikalasten asema on jokseenkin tasaveroisempi ja avioliitot eivät välttämättä ole yhtä kontrolloituja, joskin tytön tai pojan oletetaan ottavan itselleen puoliso oman kylän väestä.
Uskonnoista
Ikuinen Tuli on suurin uskontokunta Pohjoisten Valtakuntien alueella, joskin Bruggessa se ei ole valtionuskonto, vaan se jakaa olemassaolonsa useiden muiden uskontojen kanssa. Suurin ja palvotuin uskonto se on yhtä kaikki ja pelissä hahmot, jos toisin ei mainita, kokevat edes sekulaaria yhteenkuuluvuutta ja kunnioitusta Ikuisen Tulen kirkkoa kohtaan. Instituutiona Ikuisen Tulen kirkko vertautuu helpoiten myöhäiskeskiaikaiseen katoliseen kirkkoon. Kirkko on vahvasti sidoksissa politiikkaan. Redanian valtakunnassa, jossa Ikuisen Tulen päätemppeli sijaitsee, se on myös valtion uskonto ja useita uskonnon edustajia istuu kuninkaan neuvostossa. Pitkin Noiturin maailmaa Ikuinen Tuli harjoittaa maallista valtaa myös aseellisten järjestöjensä avulla: Liekehtivän Ruusun ritarikunta ja Noidanmetsästäjien järjestö käyvät sotaa jumalansa nimessä, poliittisin tarkoitusperin.
Ikuisen Tulen uskonnon perusajatuksiin kuuluu lupaus paremmasta huomisesta, progressio ja innovatiivisuus, sekä tärkeimpänä kaikista, pimeyttä vastaan taisteleva valo. Entiteettinä ja uskontona Ikuinen Tuli on ritareiden, runoilijoiden ja profeettojen suojelija ja siihen kiinteänä osana kuuluvat erilaiset pyhimyskultit.
Uskontoja on kirjaimellisesti kymmeniä, ellei jopa satoja, mutta suurimmat Ikuisen Tulen lisäksi ovat ukkosenjumala ja sotilaiden suojelija Kreven veljeskunta, sekä luonnon äitijumalatar Melitelen sisaret. Kaikki nämä uskonnot tavallaan uskovat samaan jumalten pantheoniin, mutta ovat eri jumalten kultteja. Ikuinen Tuli poikkeaa tästä siinä, että se itsessään ei kuulu jumalten pantheoniin, vaan on erillinen, kaiken yläpuolella oleva entiteetti, joka suojelee kaikkia, jotka sitä kunnioittavat. Ikuinen Tuli ei näin ollen kiellä toisia jumalia, mutta ei koe niitten palvontaa tarpeelliseksi.
Uskontojen suhtautuminen toisiinsa vaihtelee hyvin paljon, mutta yleisesti ainakin nämä kolme uskontokuntaa ovat suhteellisen hyvissä väleissä toistensa kanssa, vaikka niiden välille saattaa kehkeytyäkin välillä näkemyksellisiä eroja.
Tähtien Laulu 